Emmi Kärnä
Mysteerien luoja
&
Pelisuunnittelija
2017-10-26
Uncategorized
418
Analogisuus ja sen vallankumous

Analogisuus tulee, oletko valmis?

Digiminä, digisinä

Kun aloitin yrittäjänä pari vuotta sitten, opin nopeasti, että liike-elämän trendikkäin sana on digi. Diginatiivi, digimarkkinointi, digivallankumous, digiaalto, digidigi. Digi on se suunta, johon kaikki ponnistelevat ja jonka armoille jotkut olivat valmiita luovuttamaan kaiken itsestään – soluja ja aivokäyrää myöten.

 

Kuuluin tuolloin onnekseni porukkaan, joka tiesi digistä jo jotakin. Satuin myös pitämään siitä! Se tekee elämästä helpompaa, nopeuttaa työpäivää, helpottaa yhteydenpitoa ja avaa maailmoja. Digiajalle syntyminen on uteliaan ihmisen jackpot, asia, josta historiamme suurimmat keksijät ja tutkijat saattoivat vain uneksia! Pääsy maailman kaikkeen tietoon vain muutaman sormen liikautuksen päässä… Ehkä suurin kohtaamani ristiriita tuon sanan ympärillä oli kuitenkin oman tilanteeni sijaan se polku yrittäjyydessä, jolle olin juuri astunut: tosielämän pelien eli analogisuuden tie.

Pakoon internetistä

Törmäsin 14-vuotiaana ensimmäisen kerran selaimella pelattaviin escape room – eli pakohuonepeleihin. Pelin tarkoitus oli erilaisia esineitä klikkailemalla selvittää kaikki huoneessa olevat tehtävät, sekä päästä niitä toisiinsa yhdistelemällä pakenemaan. Pelit koukuttivat nopeasti ja pelasin tusinan läpi. Kun sitten 25-vuotiaana ensimmäisen kerran kuulin sanan ”tosielämän pakohuone”, en voinut olla kiinnostumatta – ja ajautumatta konseptin uumeniin ilman toivoa paluusta.

 

Tosielämän pakohuonepelien historioita on monia ja itselleen keksijän viittaa sovittavia löytyy melkein kaikilta mantereilta. Varmaa on, että 2007 Japanissa tehtiin yksi ensimmäisistä muunnoksista, jossa tuo teinityttönä pelaamani selainten pelihelmi siirtyi tosielämän muotoon. Erikoisen konseptista teki suljetun tilan ja pelitavan erinomaisuuden lisäksi nimenomaan se, että aikaisemmin ainoastaan digissä tapahtunut asia siirrettiin koettavaksi tosielämään. Sittemmin trendi levisi joka puolelle maailmaa ja nykyään siitä pystyy nauttimaan Suomen joka kolkassa yli 40 eri yrityksen tuottamina.

Oman aalloharjan löytyminen

Jokainen megatrendi luo lopulta vastatrendinsä. Digitalisaatiolle vastatrendi on analogisaatio, josta pakohuonepelit ovat yksi ensimmäisistä alkujäristyksistä. Mitä enemmän digi lisääntyy elämässämme, sitä enemmän tarvitsemme ja haluamme tosielämän kokemuksia. Bittien sijaan haluamme aitoa ja laadukkaampaa läsnäoloa läheisimpien verestä ja luusta muodostuvien ihmistemme kanssa. Tosielämän pakopelien kehittyminen on selkeä merkki tarpeesta todellisille kohtaamisille, joissa yhdessä tekeminen, käsin kosketeltavuus, suuret tunteet sekä tarinan kokeminen aktiivisessa roolissa yhdistyvät ja yhdistävät meitä.

 

Ironista on, että vaikka koko escape room -alan kasvu perustuu analogisaation tarinaan, on meidän vaikea uskoa mitä historia opettaa. Joillekin toimijoille teknologiasta on tullut itseisarvo, vaikka sen kuuluisi olla vain apuväline. Etenkin ulkomailla pakohuonepeleihin lisätään nykyään yhä enemmän toinen toistaan erilaisempaa gadgettia, niin että lopulta pakopeliyritykset päätyvät ajamaan toisiaan vain korkeammalle teknologian puuhun. Jos kerran jo päätimme tulla alas jaloittelemaan, miksi haluamme puuhun nyt jo takaisin?

 

Kaikesta tästä puheesta huolimatta olen ylipäätänsä optimistinen teknologian suhteen. Tulevaisuudessa esimerkiksi entistä tehokkaampien kuljetusmuotojen kehittyminen auttaa meitä säästämään sitä ainoaa asiaa, jolla on oikeasti merkitystä ihmiselle: aikaa. Teknologian kehittyminen tulee jatkossa mahdollistamaan entistä paremmin sen, että meillä on turhien askareiden sijaan enemmän aikaa toisillemme ja aidoille, tunteikkaille ja joskus raaoillekin kohtaamisille.

Reaali- vai digitodellisuus?

AR- ja VR-teknologian mahdollisuuksista pakohuonepeleissä on väläytelty koko Mysteerin olemassaolon aika. Vielä tulee kuitenkin kulumaan hetki ennen kuin AR- ja VR-teknologiat antavat saman, mitä tosielämän pelit antavat jo nyt. Pelikumppaniemme jokainen ilme, ele, aavistus, tunne ja tuoksu olisi voitava kokea kaikilla aisteillamme… Tuntemallamme nykyteknologialla on vielä matka kuljettavana tähän.

 

Mielessä on kuitenkin pidettävä, että tulevaisuuteen täytyy osata katsoa tämän päivän sijaan huomisen tiedolla. Mikä oli eilen mahdotonta, saattaa tänään olla täysin mahdollista.

 

Olkaamme siis avoimia ja katsokaamme kirkkain silmin, mitä uutta ja jännää huominen tuo meille tullessaan!

 

About the author

Leave a Reply